368. EDWARD LEAR (1812-1888). KORFU YLÖSNOUSEMUKSEN KYLÄSTÄ.

Signeerattu ja kaiverrettu paareille paperiliuskalle: `Korfu Ascension kylästä/ maalattu Alfred Seymour Esqr:lle - Edward Lear/ 1857`, öljy kankaalle
Tähkö 37 x 23cm.; kankaan koko 38,5 x 24,5 cm.

Alkuperä: Alfred Seymour, kansanedustaja, JP (1824-1888) Knoyle Housesta, Wiltshirestä; ja myöhemmin Trentistä, Dorsetista

* Lear matkusti Korfuun joulukuussa 1855 liittyäkseen ”läheisimpään ystäväänsä” ja tuomariinsa Franklin Lushingtoniin. Hän asui vuoteen 1863 ja palasi sitten vuonna 1877. Saatuaan nopeasti ihastusta Korfusta (`se on todellakin paratiisi... ', hän ylisteli sisarelleen Annille), Lear löysi saarelta paljon ihailtavaa. Kesän 1856 alussa Lear määritteli tämän teeman Ascensionin kylän (nykyinen Analipsi) yläpuolelta, katsellen Korfun linnoitusta ja kaukaisia mutta selkeästi määriteltyjä Albanian vuoristoja. Myöhemmin hän kirjoitti Annille, että ”Koko saari on aaltoileva tasangosta, jossa kaupunki on, korkeammille kukkuloille länsipuolella; ja koko tila on peitetty yhdellä valtavalla oliivipuiden lehdolla - niin että näet puumaton yli minne tahansa katsot; ja mitä korkeammalle menet, sitä enemmän näet, ja aina linnoituksen ja järven ja sitten suorat, ja suuret albanialaiset vuoret sen takana.'

Lear ilahtui miellyttävästä puiden sekoituksesta, rannikkomaisemasta ja kaukaisista lumipeitteisistä vuorista ja hän ihastutti oliivitarhojen rehottavaa villiyttä. Kesäkuussa 1856 Lear kirjoitti ilahtuneena Annille aikovansa omistaa ”paljon aikaa tämän pienen niemen havainnollistamiseen, koska se on... täynnä kiinnostusta, koska sen päälle rakennettiin vanha Ascension kaupunki (Coreyra), muinaisia kolikoita ja marmoria löytyy edelleen.” Aihe on yhtä aikaa tarkkaan realistinen ja silti täynnä runollista ihmetystä: Lear viehätti nopeasti tämänkaltaiset upeat panoraamakuvat.

Lear työskenteli vaativalla ja taitavalla tekniikalla ohennetussa öljyssä, eikä mikään yksityiskohta osoittautunut liian triviaaliseksi ansaitakseen huolellisen harjatyönsä. Hänen näkemyksensä esirafaeliittinen intensiteetti johtui osittain hänen seuralaisesta tuttavuudestaan William Holman Huntin kanssa vuodesta 1852, joihin liittyivät toisinaan myös Rossetti ja Millais. Työskenneltyään huomattavasti suurempia kankaita ulkona, on mahdollista, että Lear kehitti paikan päällä yhtä kunnianhimoisia aiheita.